Uusi työpaja

Sunnuntai on Perussa yleensä kotiapulaisten vapaapäivä. La Casa de Panchita on siis silloin aina auki, ja tarjoaa kotiapulaisille erilaisia aktiviteetteja: työhön liittyviä lastenhoito- ja kotitalouskursseja sekä useita työpajoja, mm. marineraa (pohjois-perulainen kansantanssi), englanninopetusta, teatteria, perinnetietoutta, käsitöitä...Lisäksi sunnuntaisin on myös psykologin vastaanotto sekä lakimies, joka antaa oikeusapua työhön liittyvissä ongelmissa.

Sunday is usually a free day for the domestic workers in Peru. That is why La Casa de Panchita is open every sunday and organizes activities and workshops the whole day. There´s marinera (a north-peruvian dance), English, theatre, peruvian tradition workshops, handicraft...There are also psychologists and a lawyer who gives legal advise concerning problems at work.

Lilly opettaa marineraa - Lilly teaching marinera

Aloitin kuukausi sitten uuden työpajan, jossa tehdään käsitöitä. Suurin osa kotiapulaisista on maaseudulta, jossa naiset oppivat pienestä pitäen villankehräämistä, kutomista, kirjontaa, virkkaamista, ja vaikka mitä.

Jokaisella alueella on omat perinteensä, ja viidakkojen, vuoristojen ja rannikon seutujen värit ja mallit vaihtelevat suuresti. Vuoristokylissä monet naiset käyttävät hyödyksi joka hetken kun kädet on vapaana: koska välimatkat ovat usein pitkiä, he kehräävät villaa tai kutovat samalla kun kävelevät.

Tähän mennessä me ollaan harjoiteltu kutomista, ensi sunnuntaina vuorossa on kirjonta. Olen työpajassa vaan muodollinen vetäjä, sillä opettajina toimii kaksi kotiapulaista. Carmen ja Senayda osaavat lähes kaikkia käsitöitä, ja heillä riittää kärsivällisyyttä opettaa myös minua :). Aluksi mukaan tuli vain niitä, jotka eivät aikaisemmin osanneet kutoa. Nyt porukka on kasvanut ja joukossa on myös naisia, jotka osaavat jo paljon mutta haluavat oppia uusia kuvioita. Sain suomalaisilta Johannalta ja Marialta (nykyinen ja entinen ETVO-vapaaehtoinen Warmayllu-järjestössä) Cajamarcasta ison kerän aitoa käsinkehrättyä lampaanvillaa, ja olen nyt alkanut kutoa laukkua Carmenin opastuksella. Kun muut näkivät villan, alkoi tilauksia sadella. Eli Johanna ja Maria, kun tulette seuraavan kerran käymään Limassa, teidän täytyy jo ottaa iso rinkka mukaan!

Täytyy ehkä tosin jossain vaiheessa tehdä erillinen materiaalinhaku-reissu Cajamarcaan, lankojen lisäksi tarvittaisiin myös villakangasta, joka on siellä todella laadukasta ja kaunista. Löytyy vaikka mitä värejä metritavarana. Senayda on Arequipasta Etelä-Perusta, jossa valmistetaan myös upeita käsitöitä. Puhuimme myös, että voisimme tehdä reissun sinne yhdessä käsityöporukan kanssa. Eräs äiti jonka luona käymme Pamplonassa kertoi, että hänen veljensä tuo heidän kotikylästä alpakkaa, jota hän kehrää itse villaksi.

Joka sunnuntai kotiapulaisten kanssa jutellessa tulee esiin uusia taitoja, porukassa ainakin yksi osaa kutoa villaliinoja. Ei siis kangaspuilla, vaan täällä kude sidotaan vaikka pöydänkulmaan eli on kätevä valmistaa missä tahansa. Tekniikan ja kuvioiden oppiminen on sitten asia erikseen...

Käsityöpajan tuotteita on tarkoitus lähettää Suomeen joulukuun Naistenmessuja varten. Niitä saa siis ostaa Unioni Naisasialiiton Naisten Kehitysavun standilta!